Mitä sinulle kuuluu?

“Kiitos kysymästä, mutta mikä tämä kuuntelukartta on?”
(In English, please.)

Äänikartoista on tullut internetin myötä suosittuja ja ne ovat tehokkaita sekä toimivia ympäristön akustisia arkistoja. Niihin voidaan tallentaa äänimaailman eri ulottuvuuksia – yhteisöllisiä, kulttuurisia, historiallisia, ekologisia, poliittisia ja teknologisia äänimaisemia.

Voit ottaa osaa myös äänitysteemaan. Keksi oma teema tai osallistu äänitykselläsi jo olemassa olevaan teemaan. Kartta on tarkoitettu juuri sinun käyttöösi.

Voit vaikka:

  • haastaa työtoverisi tallentamaan mukavimmat ja rasittavimmat työkoneet
  • kartuttaa paikallisten mustarastaiden lauluarkistoa
  • kerätä lehtipuhaltimien pörinää ja todistaa laitekannan verkkaista uusiutumista
  • luoda omien lempiääntesi arkiston

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat on Suomen Akustisen Ekologian Seura ry:n hanke.

Yhteystiedot:
aanimaisemat@gmail.com

Minulla ei ole äänityslaitetta…

Monissa mobiililaitteissa, kuten kännyköissä, on sisäinen mikrofoni, jota voit paremman puutteessa käyttää. Äänitykset yleensä tallentuvat laitteen muistikortille ja ne saa siirrettyä tietokoneelle joko suoraan kortilta tai USB-kaapelin avulla. Jos haluat leikkailla äänityksiäsi ennen niiden lähettämistä voit ladata verkosta ilmaisen äänenkäsittelyohjelman Audacity (muista ladata myös samalta sivulta mp3-enkooderi Lame )

Eikö äänittämiseen tarvita jotain erikoistaitoja?

Äänittämisen oppii yhtä helposti kuin valokuvan ottamisen. Alle on kerätty käytännön äänitysohjeita, tutustu niihin ja olet jo valmis aloittamaan.

Ohjeita kuuntelukartan äänittäjille

Esisäädöt

Kovalevytallentimien tulee olla säädetty niin, että ne tallentavat 44.1Khz/ 24-bit materiaalia. Kaikki limitterit ja filtterit yms. tulee olla pois päältä mikäli mahdollista. Äänitystason voi säätää maksimille, mutta niin, ettei tallennus mene särölle (säröstä kertoo tallentimen punainen vilkkuvalo). Tallentimen kello tulee säätää oikeaan paikalliseen aikaan.Tämä helpottaa materiaalin ajoittamista jälkikäteen. Huomioikaa talvi- ja kesäajan muutokset! On hyvä, jos kellonaika tallentuu äänitiedoston nimeen/tietoihin.

Äänitys

Äänityksen alkuun tai loppuun kannattaa äänittää “klaffi” eli kun aloitat tai lopetat äänityksen sano äänityspaikka ja -aika mahdollisimman tarkasti äänityksen alkuun:
“Nummenpuistokadun ja Töykkälänkadun kulma, kello 15:35”.
Tämä helpottaa äänitysten käyttöä, koska äänitystiedot ovat aina äänitiedoston mukana. Jos klaffia ei jostain syystä saa tai ehdi ottaa alkuun, loppukin käy.

Varo tuulta ja runkoääniä. Runkoäänet ovat niitä, joita syntyy kun kosket äänityslaitteseen, sen runkoon. Kannattaa tarkkailla äänitystä kuulokkeiden kanssa ja käyttää hansikkaita. Tuulisuojat mukaan jos sellainen on. Virkkaamalla voi tehdä hienon tuulisuojan talentimelle. Jos tuulisuoja unohtuu tai katoaa, villalapasesta saa hyvän hätätuulisuojan. Jos käytät lainatallentimia pidä hyvä huoli tuulisuojista, ne katoavat helposti ja ovat kalliita! Kylmässä ilmassa paristot loppuvat yllättävän nopeasti. Yritä suojella tallentimia kylmältä ja vaihtakaa uudet paristot /akut tärkeitä nauhoituksia varten.

Hyvässä äänityksessä on perspektiiviä eli akustista syvyyttä. Ota tämä huomioon äänityspaikkaa valitessasi. Jos etualalla on liikennettä tai äänekäs ilmastointilaite, se saattaa lyödä äänityksen “tukkoon”. Äänitystä voi rajata, samalla tavalla kuin rajaat valokuvia: etualalla voi olla esimerkiksi yksityiskohta tai ääniä voi olla lähellä ja kauempana. Muista äänittää riittävän pitkään: sopiva äänityksen kesto kuuntelukarttaan on minuutista viiteen minuuttiin. Alle minuutin äänitykset ovat yleensä liian lyhyitä, jotta niistä saisi hyvä kuulokuvan.

Jos sinulla on kamera tai kännykkäkamera, ota kuva äänityspaikalta, samaan suuntaan kuin äänitys tapahtuu. Kuva helpottaa äänityksen paikallistamista, antaa tietoa esim. äänitystilanteen säätilasta ja muita vihjeitä tallentuneiden äänien alkuperästä ja olemuksesta.

In English

I hear the soundscape as a language with which places and societies express themselves. In the face of rampant noise pollution, I want to be understanding and caring of this ‘language’ and how it is ‘spoken.’. . Perhaps in that way these natural sounds can be understood as occupying an important place in the soundscape and warrant respect and protection. (Hildegard Westerkamp)

A sound map is like a growing organism. It reflects the identity of a place: the physical space, the sounds of living and moving, the time, the weather. Sound maps also mark the social and cultural transformation of place as years, decades and centuries leave their mark. Sound maps are containers, concepts and ideas how to hold and gather. Sound maps of different places, areas, cities and towns are very popular fenomenon in internet. All you need is a site, a phone and a google maps…

Transforming Finnish Soundscapes wants to be a little more. We are looking into new directions: how could we make sound maps into listening maps. Maps are not only containers but also instruments and utilities which enable the citizens to take control of their acoustical environments, help them understand the meaning and value of their everyday soundscape and how to respect and protect the soundsacpes.

Transforming Finnish Soundscapes is a project by the Finnish Society for Acoustic Ecology

Contact: aanimaisemat@gmail.com